Kaylee, go to blackout!

Olen varmaan ennenkin kertonut, että ohjeiden lukeminen ei ole mun vahvimpia puolia. Noh, tämä sai taas vahvistusta kun neuloin vaimon joululahjasukat.

malli: Treppenviertel
lanka: Lanitium ex Machina Basic sock, 63 g
puikot: 2,5 mm

 

Olin nimittäin neulonut jo koko ensimmäisen sukan ja toisenkin sukan melkein kantapäähän kun tajusin, että olen neulonut kaaviota väärin. Voi myös hyvin olla, että olen neulonut ensimmäisenkin parin väärin. Oikeasti, miten vaikeaa sitä ohjetta voi olla lukea! No ilmeisesti tosi vaikeaa.

Koska Laika huomasi sitten jalkaansa laittaessaan näitä, että olen neulonut kaksi saman jalan sukkaa. Taas. Eipä tuo käyttöä haittaa mutta itseäni harmitti hetken oikein tosissaan. Koska mielestäni vielä varmistin, että neulon sekä oikean että vasemman jalan sukan.

Värit ivät toistu oikein, lanka on Lanitiumin Firefly-klubista ja nimi avautunee faneille. Rakastan Lanitiumin värjäyksiä koska ne on niin syviä ja monisävyisiä eikä tämä ole poikkeus.

Neuloin ensimmäistä kertaa tätä Perussukkaa ja olen kyllä neulontakokemukseen tyytyväinen. Käsituntuma on kiva, värit on ihanat ja eivät esim vuotaneet käsiin. Kastellut näitä en vielä ole mutta aiempia Lanitium-sukkia on pesty koneessa ja ovat kestäneet varsin hyvin sitä kohtelua. Tosin, meillä pestään kaikki villasukat villapesussa koneessa.

Mulla alkaa kasautua blogattavaa ihan urakaksi asti, yritän purkaa backlogia mahdollisimman tehokkaasti! Joten tulossa on neuletakkia, Doodleria, joulukalenterisukkia ja pipoa ainakin! Sen lisäksi siis, että nyt on menossa lapas/pipobuumi ja niitä varmaan neuloontuu tässä useampikin!

Arpaonnea!

Rakastan kaikkiin arvontoihin osallistumista ja lottoamme Laikan kanssa (jos Eurojackpotissa on tarpeeksi iso potti koska eihän sitä nyt niin pienistä rahoista kannata kisata). Mutta harvoin voittava arpa osuu Kutomoon joten kun voitin kahdesti peräkkäin joulukuussa lankaa niin meinasin seota onnesta.

Ensimmäinen voitto osui kohdalle Sock Sniper-kisasta jossa arvottiin jokaista sukkamallia kohden muutama onnellinen neuloja jotka voittivat sponsorilankaa. Ja minä voitin! Ja aika namua lankaa voitinkin, Miss Babsin Tartea. Eli merinoa, nylonia ja tenceliä mitä ihanimmassa oranssissa värissä.

Ysoldan ja Stephenin kiertueeseen kuului myös KAL johon neuloin Sophien josta aiemmin bloggasinkin jo. Yllätys oli suuri kun kävi ilmi, että Sophien kanssa voitimme Titityystä lankapalkinnon! Postipussista paljastui 2 vyyhtiä Louhittaren luolan Tuulen Tytärtä (100 % merinoa), Tuulian kiertueelle luomat nimikkovärit Nemo ja Punahilkka.

etualalla Punahilkka ja takana Nemo

Hieman mallailin vierekkäin Nemoa ja Tarte-vyyhtiä ja pohdiskelin josko heistä tulee isona joko jokin Stephenin huivi tai Martina Behmin Tubularity. Kumpikin näistä langoista on minulle uusi tuttavuus ja siksikin olen niin kovin iloinen näistä voitoistani, pääsen kokeilemaan uusia lankoja (ja ehkä saamaan uusia Tarpeita). Käsituntuma kummastakin näistä langoista on pehmeä ja uskon, että kumpikin menee hyvin ihoa vasten eikä kutita. Punahilkka-vyyhti ei vielä ole kuiskinut tarkemmin miksi hän haluaisi isona mutta ei meillä Kutomossa ole kiire, saa rauhassa tutustua ensin paikkoihin.

Ja koska olen lellikkilapsi, sain ystävältä (moi setsu!) ihanaisen vyyhdin Canopy fingeringiä. The Fiber Companyn langat on olleet seurannassani jo vuosia mutta koska aiemmin niitä ei ole saanut Suomesta laisinkaan, olen tyytynyt ihastelemaan kauempaa. Nyt Kerä myy näitä ja voipi hyvinkin olla, että tämä vyyhti kaipaa jonkun kaverin sieltä. Siihen asti vaan paijailen tätä sillä merinoa, baby alpakkaa ja bambua eli pehmeää kuin kissanpennun massu! 

Simppeliä ainaoikeaa

Huomasin käydessäni isälläni, että hänen avovaimollaan on jalassa tossut usein. Mutta ei villaiset vaan selvästi akryyliset ja päätinkin neuloa hänelle jouluksi kunnon villatossut jotka ehkä lämmittävät enemmän.

malli: Simple garter stitch slippers
lanka: sukkalankajämiä yht 49 g
puikot: 3 mm

Koska saaja pitää mustasta ja harmaasta sekä pienistä väripilkuista pukeutumisessaan kuten violetista, päätin valikoida sen suuntaisia värejä tossuihin. Joten töngin hetken jämälankalaatikkoa ja valitsin kolme kerää joista posottelisin tossut.

Näiden kanssa meinasi tulla hieman kiire. Tossut nimittäin valmistuivat aattoaamun varhaisina tunteina niin, että pääsin sänkyyn noin puoli neljä aattoaamuna. Hieman aikaisemmin voisi aloittaa ensi vuonna lahjaneulomisen tai mikä vielä parempaa, voisi koittaa oikeasti neuloa pitkin vuotta lahjakoriin sopivia neuleita jotta ei tarvitsisi joulukuussa neuloa kädet krampissa ja hampaat irvessä vain ja ainoastaan joululahjoja. Lupaus jonka olen tehnyt varmaan joka vuosi mutta en vielä kertaakaan ole siinä onnistunut. :D

Elonpolkuja

Kaikki joululahjat valmistuivat ajoissa joten taputtelen täällä itseäni olalle. Kyllä niitä neulottiinkin kädet krampissa välillä mutta valmista tuli ja olivat mieluisia.

malli: Elonpolkuja
lanka: Gjestal Maija, 85 g
puikot: 3 mm

Laikan serkun joulupakettiin kääritttiin tänäkin vuonna sukat. Koska jalan koko nuorella miehellä on jo 43, halusin päästä vähän helpommalla joten valitsin Maijan langaksi jotta tulisi edes etäisesti ajoissa valmista.

Malliksi valikoitui Elonpolkuja Tiina Kuulta. En ihan sileitä sukkia halunnut neuloa enkä raitaakaan joten tutkailin jonkin aikaa Ravelryn ohjehakua ja löysin nämä. Ohje on mainio, sopivan tapahtumarikas, että ei kyllästy mutta ei kuitenkaan liian työläs vaan sukat valmistuivat loppujen lopuksi varsin ripeästi.

Langasta en kuitenkaan niin tykännyt. Siitä on vuosia kun olen viimeksi Maijaa neulonut ja vaikka tämä oli pehmeämpää kuin edellinen kokemukseni niin lanka myös halkeili koko ajan ja oli jotenkin kovinkin muovisen tuntuista. En tiedä onko se vain tämä väri vai onko Maija nykyään yleensäkin niin muovista. Mutta eivätköhän nämä tehtävänsä aja kuitenkin.

Väri ei toistu missään kuvassa oikein, kiitos tämän loistavan Suomen talven jossa kuvataan kun on edes etäisesti valoisaa. Yritin säätää värejä gimpillä mutta siinä kävi niin, että hermo meni vain huonoon kuntoon ja päätin lopettaa ennen kuin hermostun täysin. Väri on semmoinen syvä myrkynvihreä, 70-lukumainen, oikein hauska. Ei näin minttu miltä näissä kuvissa näyttää.

Joulupukin apulaispuuhia

On taas se aika vuodesta kun kovin monen neulojan puikot heiluu hulluna koska joulu lähestyy (liian) kovaa vauhtia. Niin täälläkin!

malli: Anemochory
lanka: Regia Strech color, 68 g
puikot: 2,25 mm

 

 

 

 

 

Aloitin näitä jo kesällä testineuleena Hunterille mutta koska Hunter sanoi, että vain toinen sukka riittää dedikseen niin arvaatte varmaan, että niinhän siinä kävi, että toinen sukka valmistui vasta viime viikolla.

Tykkäsin mallista kovasti, sopivasti tekemistä mutta ei liikaa, näitä sai neulottua niin luennolla kuin kahvilla kuin telkkaria katsellassakin. Mutta pieneltä puhelimen ruudulta ei kannattanut tuota jalkapöydän kuviota neuloa koska toisessa sukassa on noin ziljoona virhettä siitä syystä.

Nämä sukat on just sitä mistä tykkään, simppelit pienellä jujulla. Kiilakavennukset tehdään tuon jalkapöydälle siirtyvän valepalmikon vierellä ja se tuo kivan efektin sukkaan. Istuu myös jalkaan tosi hyvin.

Luonnollisesti assari oli myös paikalla kun kuvasin nämä.

Langasta tykkäsin kovin, tuo on lanka joka on kestänyt Laikalla tosi hyvin ja näistä pitikin tulla sukat Laikalle mutta sitten todettiin, että ovat ehkä inasen pienet varresta joten menevät joulupukin kontin kautta toisaalle lahjaksi.

Joskus kuvaaminen näiden assistenttien kanssa on oikeasti rasittavaa. :D Koska mitäsäteetjavoinkomäosallistua! Kuvattavaa olisi muutakin, Doodler ja Dahlia cardigan mutta päättelykeijua ei oo näkynyt! Nyt tartun reippaasti joululahjasukkiin jotta saan ne ajoissa valmiiksi, vielä puuttuu 3 kokonaista sukkaa ja yhdet tossut. Ehtii ehtii, jaksaa jaksaa.

Sophie

Meidän perheen jouluperinteenä on jo ties kuinka monetta vuotta osallistua Joulupuu-keräykseen jossa kerätään lahjoja lastensuojelun parissa oleville lapsille jotka kenties muuten jäisivät ilman lahjoja. Tänä vuonna paketoimme ennätysmäärän eli neljä pakettia ja yhteen pakettiin paketoin myös itseneulottua.

malli: Sophie
lanka: Sandnes Garn Lanett, 25 g
puikot: 2 mm

 Poimin Joulupuu-keräyksen puusta lahjottavaksi 2-vuotiaan tytön. Koska heti keksin, että tytölle voi neuloa jotain ihanan söpöä! Kuten tämän Sophie-pupun. Ohje on Ysoldalta, olen häneltä tehnyt Otto-karhun joskus vuosia sitten ja meinasinkin neuloa sen nyt uusiksi kunnes huomasin, että kirjastossani on myös Sophien ohje.

Sophie neulotaan täysin saumattomasti, silmukoita toki pitää poimia ja välillä oli meno melkoista himmelöintiä mutta oli se sen arvoistakin. Etenkin nuo korvat!

Ohjeessa Sophie on neulottu DK-vahvuisena joten yksinkertainen fingering-paksuus tuotti pienemmän pupun mutta toisaalta, tämä lienee varsin oiva pienelle tytölle. Ohje on mainio vaikka muutaman kerran pitikin purkaa kun olin poiminut väärästä kohdasta silmukoita. Mutta kaiken vaivan arvoista koska on niin söpö pupu! 

Antarktiksella

Joskus malli ja lanka eivät vain kohtaa vaikka ajatus olisi kuinka hyvä. Ostin alkusyksystä vyyhdin Wollmeise Purea värissä Chim Chim Chimney ajatusella, että neulon siitä vaihtoparilleni It's bigger on the Inside-huivin. Aloitin huivia mutta ei vaan toiminut. Joten purkua ja Ravelryn selaamista.

malli: Antarktis
lanka: Wollmeise Pure 100%, 124 g
puikot: 3,75 mm

 Vaihtoparini jonosta löytyi monelle suomalaiselle tuttu suunnittelija eli Janina Kallio ja hänen Antarktis-huivinsa jonka ohje minulla oli kirjastossa koska olin voittanut sen taannoin.

 Malli on helppo mutta silti kaunis ja sävähdyttävä. Ja koska sain tämän valmiiksi kauniissa syystalvessa, kuvat on otettu sisällä kirkasvalolampun valaisemana. Joiden kanssa langan väriä on lähes mahdoton tavoittaa oikein.

Neuloin osaa 2 yhteensä kolme kertaa koska varsinaisen toistomäärän jälkeen minulla oli niin paljon lankaa jäljellä ja pelkäsin, että huivista tulee kovin pieni.

Mutta pingotus teki jälleen ihmeitä ja huivista tuli varsin kivan kokoinen. Tänään huivi lähti kohti uutta kotiaan ja toivon, että se on saajalleen mieluinen!

kiela

Myssyt on ihania neulottavia. Niihin voi käyttää ihkulankoja koska niihin menee kohtalaisen vähän lankaa, ne tulee nopeasti valmiiksi (jos muistaa neuloa eikä vaan jätä neulepussukkaa ajelehtimaan pitkin huushollia) ja Suomen säässä niitä tarvitaan aika monta kuukautta vuodesta. Arvaatte varmaan mitä aion teille esitellä. Jep, myssyn!

malli: Kiela hat
lanka: Drops Extra Fine Merino, 82 g
puikot: 3,5 & 4 mm

 Meiju kyseli syksymmällä josko olisin kiinnostunut salaisesta testineulonnasta ja vilautti tämän pipon prototyyppiä. Tartuin ilolla tilaisuuteen koska tosiaan, tykkään neuloa myssyjä. Töngin vähän varastoani ja löysin sieltä kaksi kerää kauniin tummanharmaata Dropsin Extra Fine Merinoa josta tiesin, että ei varmasti kutita joten valitsin langaksi sen.

Ja valinta oli hyvä. Lanka tuo kauniisti esiin palmikot ja väri toimii kaiken kanssa eli juuri sellainen luottomyssy kun jokaisella kuuluu olla varastossa. Pohdin tähän myös tupsua mutta koska tämä ei jää itselle niin en sitä laita, annan ehkä ohjeet mukaan, että miten sen voi tehdä jos haluaa. Tulin siis vahingossa aloittaaneeksi kerrankin joululahjaneulonnan ajoissa. Mutta kuten olettaa saattaa, kaikki muut lahjat on vielä puikoilla ja kohta iskee paniikki, että ehtiikö neuloa.

Tämä on kuitenkin hyvä lahjaneule, nopea ja sopii miehille, lapsille ja naisille. Tykkään ja toivon, että saajakin tykkää!