Arpaonnea!

Rakastan kaikkiin arvontoihin osallistumista ja lottoamme Laikan kanssa (jos Eurojackpotissa on tarpeeksi iso potti koska eihän sitä nyt niin pienistä rahoista kannata kisata). Mutta harvoin voittava arpa osuu Kutomoon joten kun voitin kahdesti peräkkäin joulukuussa lankaa niin meinasin seota onnesta.

Ensimmäinen voitto osui kohdalle Sock Sniper-kisasta jossa arvottiin jokaista sukkamallia kohden muutama onnellinen neuloja jotka voittivat sponsorilankaa. Ja minä voitin! Ja aika namua lankaa voitinkin, Miss Babsin Tartea. Eli merinoa, nylonia ja tenceliä mitä ihanimmassa oranssissa värissä.

Ysoldan ja Stephenin kiertueeseen kuului myös KAL johon neuloin Sophien josta aiemmin bloggasinkin jo. Yllätys oli suuri kun kävi ilmi, että Sophien kanssa voitimme Titityystä lankapalkinnon! Postipussista paljastui 2 vyyhtiä Louhittaren luolan Tuulen Tytärtä (100 % merinoa), Tuulian kiertueelle luomat nimikkovärit Nemo ja Punahilkka.

etualalla Punahilkka ja takana Nemo

Hieman mallailin vierekkäin Nemoa ja Tarte-vyyhtiä ja pohdiskelin josko heistä tulee isona joko jokin Stephenin huivi tai Martina Behmin Tubularity. Kumpikin näistä langoista on minulle uusi tuttavuus ja siksikin olen niin kovin iloinen näistä voitoistani, pääsen kokeilemaan uusia lankoja (ja ehkä saamaan uusia Tarpeita). Käsituntuma kummastakin näistä langoista on pehmeä ja uskon, että kumpikin menee hyvin ihoa vasten eikä kutita. Punahilkka-vyyhti ei vielä ole kuiskinut tarkemmin miksi hän haluaisi isona mutta ei meillä Kutomossa ole kiire, saa rauhassa tutustua ensin paikkoihin.

Ja koska olen lellikkilapsi, sain ystävältä (moi setsu!) ihanaisen vyyhdin Canopy fingeringiä. The Fiber Companyn langat on olleet seurannassani jo vuosia mutta koska aiemmin niitä ei ole saanut Suomesta laisinkaan, olen tyytynyt ihastelemaan kauempaa. Nyt Kerä myy näitä ja voipi hyvinkin olla, että tämä vyyhti kaipaa jonkun kaverin sieltä. Siihen asti vaan paijailen tätä sillä merinoa, baby alpakkaa ja bambua eli pehmeää kuin kissanpennun massu!