swants!

Kun näin ensimmäisen kerran Stephenin swantseissa, ajattelin, että poika on seonnut vähäsen. Mutta sitten niitä näkyi enemmän ja enemmän. Pakko oli myöntää, että mahtava idea. Joten keväällä UFFin tasarahapäivien tullessa ratsasin Turun liikkeen ja löysin hienon (ruman) villapaidan tähän tarkoitukseen. Toteutus kuitenkin jäi odottamaan kimmoketta joka löytyi Mallikelpoisen ompeluhaasteesta jossa tällä kertaa aiheena on arjen luksus.

Kyllä on luksusta kun pylly ei palele! Näistä tuli vähän tämmöinen testiversio sillä koska tuota ulottuvuutta on ihan eri tavoin kuin tanssijapojalla, ei ohje toiminut ihan sellaisenaan. Mutta pylly on lämmin ja se on se pääasia! Seuraaviin, kyllä seuraavat tulee, tiedän sitten tehdä pari muutosta. Ensinnäkin haarusta varten pitää ommella yhteensä varmaan 20 senttiä eli 10 cm per puoli, nyt ompelin vain ohjeessa sanotun 10 cm yhteensä ja se on kyllä liian vähän tälle kropalle.

Mutta eikös ookin päheet! Täydestä menee housuina! Just sopivan kauheat, että on jo tosi hienot! :D

Monta ensimmäistä

Tähän projektiin kasautui monta ensimmäistä kertaa ja asiaa. Ja muutama ongelmatilanne mutta nehän eivät niin kovin harvinaisia ole Kutomossa. Mutta niistä selvittiin!

Tein siis ommellen itselleni projektipussukan. Enkä ihan minkä vaan pussukan vaan vetoketjullisen kankaasta jota olin ensin rääkännyt kloorilla ja leimasinmusteella. Innostus tähän projektiin lähti Mallikelpoisen blogihaasteesta jossa joka viikko tulee uusi haaste. Kuluvan viikon haaste oli kankaan käsittely värjäämällä, leikkaamalla jne. Melko heti haasteesta luettuani sain Vision. 

Sisäpuolella on Jätti-rätistä löytynyttä puuvillaa vuorena.

 Varmaan 20 vuotta sitten sain isoäidiltäni kirpputorilöytönä ostetut Marimekon vanhat verhot, ne olivat jo silloin iäkkäät. Sittemmin ne ovat olleet jokaisen asunnon ikkunassa missä olen asunut ja tänä syksynä päätin päästää ne eläkkeelle. Verhoista on tullut jo Maunon pedin päällinen ja äidin kassin toinen puoli. Nyt kangas kuitenkin joutui ensin kloorikylpyyn ja sitten vielä osa siitä leimasimen kohteeksi. Tykkään lopputuloksesta kovin, myös siitä joka on vielä odottamassa muuttumistaan hameeksi.

Päällä kangas käsittelyn jälkeen ja alla jäljellä oleva pala alkuperäistä kangasta

 Monia ensimmäisiä asioita. Ensimmäinen vetoketju (en muista olenko ommellut vetoketjua yläasteen käsitöissä). Ensimmäinen pussukka vetoketjulla omin päin sillä vaimo on töissä. Ensimmäinen kerta kun värjäsin kangasta kloorilla ja musteella tai yleensä millään. Ensimmäinen kerta kun osallistun ompelublogihaasteeseen.

Ohjeena käytin Villa & Villan meikkipussiohjetta joka oli oiva. Selkeä, tarpeeksi yksinkertainen jotta kaltaiseni ihminen jolla ei ole avaruudellista hahmotuskykyä sai pussukan kasaan ja hyvät kuvat. Tulen käyttämään tätä tutoriaalia toistekin. Mutta ne ongelmat. Siinä kohtaa kun olin ommellut kaikki saumat ja pussukka oli ns valmis mutta väärinpäin ja tajusin unohtaneeni kolon jonka kautta saa koko systeemin ympäri, koin hetkellistä tuskastumista. Mutta ratkoja käteen ja yksi pieni sauma auki ja pussukka ympäri ja tadaa! Olen tähän äärettömän tyytyväinen. Seuraavaa varten korkeutta voisi tehdä lisää, nyt tämä on vähän lituska.

 Kokoa pussukalla on sen verran, että se vetää kevyesti 150g sukkalankaa eli varsin pätevä koko. Näin tällä kertaa, seuraavalla kerralla taas sitten muuta!

Kröhöm.

Olen näköjään blogannut viimeksi tammikuun 20. Melko tarkkaan siis 9 kuukautta sitten. Suunnittelematon tauko joka meinasi koitua blogin kohtaloksi mutta josko tämä tästä vielä heräisi kuitenkin. Ravelry on näköjään vienyt oman tarpeen neulebloggaamiselta ja häpeillen tunnustan, että muidenkin blogeja luen hyvin, hyvin harvakseltaan. Mutta se johtuu kylläkin lähinnä siitä, että google readerin poistuttua en ole löytänyt omanoloista uutta readeria. Feedlyä olen kokeillut mutta ei se tunnu omalta.

Mutta mutta. Tarkoitus on herättää blogia henkiin. Voi olla, että neuleiden esittely jää vähän paitsioon jatkossa(kin) mutta kyllä niitäkin täällä tulee olemaan. Miulla on muutama idea siitä mihin lähden blogia viemään, katsotaan toteutuvatko ja miten niiden käy. Otan mielelläni vastaan kaiken palautetteen mitä keksitte antaa joten kommentoikaa!

Meillä on nyt uusi perheenjäsen, Untamo. Untamo on ompelukone! Jatkossa täällä siis vilahtelee ompeluita. Enemmän onnistuneita ja sitten varmaan myös niitä ei-onnistuneita. Ajatuksissa on turista enemmänkin laaja-alaisesti elämästä eikä vain neuleista. Vaan myös kissoista, Maunosta, sisustusprojekteista, vaimon askarteluista, kenties myös opiskelusta.