Niin, huhtikuussa tosiaan ehti valmiiksi ihan kokonainen pieni vauvamyssy. Puikoilla on ollut kuitenkin aktiivisesti useampi isompi neule, niistä Acer Cardigan on lähimpänä valmistumista sillä siitä puuttuu enää 2/3 nappilistaa ja päättelyt. Se valmistunee tällä viikolla ja yritän olla reipas viimeistelyjen suhteen. Joten kuvia voinee odotella kesäkuussa.

Suurimman osan neuleajasta on varastanut seuraavat kaksi työtä. Elämä on vienyt paljon voimia ja ajatustoimintaa viime aikoina joten oli tarvetta yksinkertaiselle, vähän aivotoimintaa vaativalle neuleelle. Puikoille hyppäsi kesällä Karnaluksista ostettu keltainen villalanka ja malliksi valikoitui Manu. Ohjeesta poiketen teen tätä pyörönä ja olisi tarkoitus, että steekkaan tämän auki kunhan on valmista. Joo, ikinä en oo leikannut neuletta joten voi olla, että tässä käy niin, että tämä ufoutuu siihen kohtaan kun pitäisi leikata.





Tämä on hyväksytty myös hyväksi nukkuma-alustaksi. Kroppa on siinä kohtaa nyt, että odottaa hihoja joita en ole saanut aloitettua. Mutta selvisin noin miljoonalla silmukan silmukan provisional cast onista, hyvä minä!



Rakastan Välimäen Veeran malleja eikä Color Affection (miun tapauksessa Garter Addiction) ole poikkeus. Teen laceweight-versiota ja voitonpuolella ollaan tämän kanssa. Jonkun verran on vielä short row-osuutta jäljellä ja sitten tietty se iäisyyden kestävä reunus. Mutta kyllä tämä tästä. Kolmantena värinä tässä on miulla on turkoosi. On aika herkku yhdistelmä se.