Ette ikinä arvaa..

..mitä täällä Kutomossa on neulottu. Vähän jo viimeksi vilautinkin joten kyllä te ehkä arvaatte. Mutta niin. Raitoja! Vaihteeksi! Ne on vaan niin kivoja ja addiktoivia. Niihin jää koukkuun ja niitä voi neuloa niin moneen asiaan. Ne on helppoja ja niihin voi kuluttaa epämääräisiä nöttösiä. Kuten on aiemminkin puhuttu, mulla on lähes krooninen ongelma, että mitä neulon luennolla. Yritän keksiä projekteja jotka veis mahdollisimman paljon aikaa mutta sitten mä innostun niistä niin täysillä, että tulevat äkkiä valmiiksi. Niin kävi näillekin.



malli: Oma, inspiraatio täältä
lanka: Drops Baby Merino, Lai-la-lai Yarnz Merino Sock, Wool Therapy Solace Sock, Ewe-Phoria Yarns EY Handpaints, Yarngrimoire BFL Supersock & Unwind yarn company handdyed merino rowing, 196g
puikot: 3,5mm

Näitä putkituubihuiveja on näkynyt aika paljon Ravelryssä ja niihin on montakin ohjetta. On maksullista ja ilmaista mutta itse tein muiden muistiinpanojen perusteella. Provisional cast on ja sitten sileää pyörönä kunnes menee kahdesti kaulan ympäri jonka jälkeen silmukoin kiinni (silmukoinnista tuli ehkä maailman rumin koska en jaksanut ajatella ja sauma näkyy päälle päin). Mutta ihana, ihana, ihana. Lämmin ja pehmeä. Paras kauluri. Ja ihanaa väriterapiaa.



Malli: Oma perussukka
Lanka. Drops Fabel Uni & Schoppel-Wolle Zauberball Grazy, yhteensä 74 g
puikot: 2,25mm

Kun tuon raitakaulurin posottelin valmiiksi, oli taas vaje puikoilla luentoneuleen suhteen. Hetken mietittyäni otin mukaan seminaariin sukkalankaa ja aloitin sukat. 2 kerroksen raitaa liukuvärjätyllä raitavärillä. Laika tykkäsi näistä joten päätyivät hänen jalkoihinsa. Luulin, että saisin tuon Zauberballin upotettua näihin kokonaan mutta sitä jäi vielä toiseen pariin sukkia raitalangaksi. Eli näette sitä vielä lisää tulevaisuudessa täällä.

Ja sitten vielä pieni kevennys. Raiku pyysi esittelemään neulenurkkaustaan. Muista ehkä vähän poiketen en neuloa läheskään aina sohvalla vaan yleensä tulee neulottua tässä työpisteellä.


Tältä siinä yleensä näyttää. Tai no yleensä tuo assari on pöydällä omassa laatikossaan mutta nyt meni mun paikalle kun nousin. Keskeneräisiä on pitkin pöytää, meillä onneksi kissat antaa neuleiden olla rauhassa. Yleensä ainakin Välillä neulotaan kyllä kissojenkin toimesta, erityisesti jos on jotain aivan ihanaa lankaa. Kuten alpakkaa tai pehmoista merinoa. Mutta nyt, näihin kuviin ja näihin tunnelmiin!