kiela

Myssyt on ihania neulottavia. Niihin voi käyttää ihkulankoja koska niihin menee kohtalaisen vähän lankaa, ne tulee nopeasti valmiiksi (jos muistaa neuloa eikä vaan jätä neulepussukkaa ajelehtimaan pitkin huushollia) ja Suomen säässä niitä tarvitaan aika monta kuukautta vuodesta. Arvaatte varmaan mitä aion teille esitellä. Jep, myssyn!

malli: Kiela hat
lanka: Drops Extra Fine Merino, 82 g
puikot: 3,5 & 4 mm

 Meiju kyseli syksymmällä josko olisin kiinnostunut salaisesta testineulonnasta ja vilautti tämän pipon prototyyppiä. Tartuin ilolla tilaisuuteen koska tosiaan, tykkään neuloa myssyjä. Töngin vähän varastoani ja löysin sieltä kaksi kerää kauniin tummanharmaata Dropsin Extra Fine Merinoa josta tiesin, että ei varmasti kutita joten valitsin langaksi sen.

Ja valinta oli hyvä. Lanka tuo kauniisti esiin palmikot ja väri toimii kaiken kanssa eli juuri sellainen luottomyssy kun jokaisella kuuluu olla varastossa. Pohdin tähän myös tupsua mutta koska tämä ei jää itselle niin en sitä laita, annan ehkä ohjeet mukaan, että miten sen voi tehdä jos haluaa. Tulin siis vahingossa aloittaaneeksi kerrankin joululahjaneulonnan ajoissa. Mutta kuten olettaa saattaa, kaikki muut lahjat on vielä puikoilla ja kohta iskee paniikki, että ehtiikö neuloa.

Tämä on kuitenkin hyvä lahjaneule, nopea ja sopii miehille, lapsille ja naisille. Tykkään ja toivon, että saajakin tykkää!

Prinsessoja ja neuleita

Ostin kesällä uuden putken kameraan ja löysin uudenlaisen ilon kuvaamiseen. Joten blogin puolellekin on tulossa varmaan lisää kuvia, muistakin kuin neuleista. Tässä muutama otos viime viikolta synttärikekkereiltäni!

 Laika teki itse osan herkuista, tässä valkosuklaata kera karkkikeppien. Oli muuten tosi hyvää!

 Vaimoni asennpunkprinsessa.

 Seurue jakautui hauskasti kahtia kovin luonnollisella tavalla, meillä oli ompelukerho ja nörttikerho. Kummassakin viihdyttiin ja syötiin hyvin.

Prinsessateemaan sopiva pinkki neule! Eli Olebrummin Doodler Madelinetosh Merino Lightista.

Sain onginnasta hienon sormuksen!

 Laikalle tuli ajatus. Ainakin melkein.

Lankasydän. 

Missään ei sanota, että joulukuusenkoristeet eivät sopisi muutenkin koristeiksi. Hyvin pärjäsivät synttärikemuissa

Autistikotelo

Kun Veeran Huivileikki-kirja ilmestyi, monen muun tavoin katsoin, että Kappa nyt on ainakin sellainen neule jota ei tule neulottua ikinä. Sitten meni hetken aikaa ja alkoi ilmestyä ihania toteutuksia. Ja jotenkin kummasti se hyppäsi itselläkin puikoille.

malli: Kappa
langat: Hopeasäie Jemina, Hopeasäie Pitsi & Colourmart extra fine merino 2/30MN lace weight, yht 177 g
puikot: 2,75 mm

Aloitin tätä jo huhtikuussa ja neulominen eteni vähän puhdeissa. Välillä neuloin pelkästään luennoilla, kesällä rutistin toisen värin kokonaan parissa viikossa neulomatta mitään muuta mutta sitten tämä taas jäi ajelehtimaan.

 Kolmantena värinä ollut Colourmartin Merino oli kuin ompelulankaa ja tuntui, että ei lopu ikinä. Ja sitä jäikin, ei vaan kestänyt riittänyt sen kaiken neulomiseen. Mutta mittaa tälle tuli silti hyvin ja on juurikin sopiva.

Projektinimi tulee Laikalta joka kokeili Pelagian Kappaa Turun Neuleretriittipäivässä keväällä ja kokemus muistutti kuulemma Temple Granidin ajatuksia joten nimeksi valikoitui autistikotelo. Koska tuohon on parasta mennä sisään kokonaan ja olla turvassa. Siellä on kuin kotelossa!

Mutta tosiasiassahan tämä on paras monipuolineule mitä olen ehkä ikinä neulonut. Toimii kaulurina, toimii huivina, toimii kotelona. Ohut lanka, alpakka ja silkki sekä merino ja bambu takaavat, että neule on kevyt mutta todella lämmin. Täydellinen siis.

Kappa on neule jota ei monikaan ole neulonut vain yhtä. Ja ei tämä minullakaan jää yhteen, toiseen on varastosta poimittu langaksi Malabrigon Lacea kolmessa värissä. Tällä kertaa kyllä aion neuloa 3 mm puikoilla, tätä aloittaessa ei vaan löytynyt yksiäkään moisia. Mistä syystä tämä ei tainnut olla ihan sitä kahta metriä pitkä mutta eipä tuo haittaa lainkaan.

Lanka tulee langan luo

Poikkeuksellisesti ajattelin vähän esitellä mitä oon ostanut! Koska ovat vaan niin ihunaisia.

Harmittelin lähtiessäni Kerään Stephenin kurssille, että kun ei ole oikein varaa ostaa mitään. Yhtäkkiä anoppi kysyi, että koskas vietänkään syntymäpäiviä ja sitten antoi etukäteen synttäriraha käskien ostaa itselleni jotain ihanaa Kerästä.

Pyörin pitkään eestaas kaupassa , hypistellen kaikkea ihanaa mitä siellä on.Quince and Co:n langat houkuttelivat kovin, samoin Eden cottage yarnsin mutta sitten huomasin, että kuljetan kädessäni kahta vyyhtiä Isagerin Alpaca 2:sta. Jotka eivät vain irronneet kädestäni.

Pitkään olen haaveillut Juju Vailin huivista Pop Spots ja muistin, että siinä on käytety Isagerin lankaa joten näppäränä tyttönä kurkkasin puhelimella Ravelrystä kulutuksen ja marssin sitten näiden kahden vyyhdin kanssa kassalle. Kaveriksi näille minulla on Dropsin brushed alpaca silkiä kauniin korallina, Isagerit ovat ns pohjaväri ja brushed alpaca silkistä tulee täplät. Tulee ihana siitä!

Kurssin loputtua pyörin vielä hetken ja tartuin myös näihin kauniin vaaleanvihreänharmaisiin vyyhteihin. Miettimättä sen pidemmälle marssin nekin kädessä kassalle ja ostin! Tämä väri osottautui mahdottomaksi kuvata, ei siis oikeasti ole noin harmaa miltä näyttää ainakin omalla ruudullani vaan kaunis vaaleanvihreä. Ei sillä etteikö harmaakin olisi kaunis! Koska on!

Kotimatkalla keksin mitä näistä tulee. Pohja/pääväri Stephenin Parachutey-toppiin! Näiden kaveriksi ajattelin kaivella jämälankapurkkeja, haluan siihen erilaisia tekstuureja. Laikalla on tämä kesken ja kadehdin sitä jo nyt vaikkei ole valmiskaan vielä! Nyt jonkun pitäisi vaan neuloa noi miun keskeneräiset valmiiksi ja pari joululahjaneuletta, että voisin aloittaa näistä uusia neuleita!

Kanssaneuloja puolestaan myi lankojaan ja toi neuletapaamiseen mukanaan 5 vyyhtiä Skeinin pehmoista merinoa mielettömässä roiskevärissä nimeltä Inner City. Hypistin näitä, pistin takaisin pussiin, hypistin ja pistin pussiin. Tämä toistui monen monta kertaa kunnes sitten lähtiessäni kotiin kysyin, että mitä näistä köyhtyisi. Koska hinta ei ollut paha ja tiesin, että tilaisuus olisi ainutkertainen ostaa Skeinin värjäyksiä, tartuin pussiin ja kannoin sen kotiin. Yleensä vierastan näin valkopohjaisia värjäyksiä koska olen kohtalaisen kamala sottapytty mutta tästä neulotun vaatteen kanssa ollaan sitten vaan kiltisti. Ruokalappu päälle syödessä. Ravelryn ohjehakua pyörittelin näiden tiimoilta ja vahvin ehdokas malliksi on tällä hetkellä Stefanie Japelin Schooly.

Prince of Brioche!

Kun Kerä ja Titityy julkaisivat tiedon, että kaksi idoliani, Stephen West ja Ysolda Teague, tulisivat Suomeen kiertueelle kurssien muodossa, saatoin vähän kirkua. Sitten piti jännittää, että missä opettavat mitäkin, mitä kurssit maksaa, ehtiikö ilmottautua, pääseekö kurssille, onko varaa, kuoleeko jännitykseen kun menee kurssille, selviääkö kurssista hengissä vai pyörtyykö kun pääsee samaan tilaan idolin kanssa. Lienee selvää, että ainakin hengissä selvittiin kun tätä nyt naputan!
 
Oli alusta asti selvää, että haluan Stephenin Excessories-kurssille. Koska jos jonnekin kurssille menen, haluan irrotella! Haluan  nähdä briossiprinssin ja inspiroitua! Tämä oli aivan mahtava valinta, en kadu lainkaan. Jos olisi ollut rahaa enemmän, luultavasti myös Ysoldan beyond the raglan-kurssille olisin mennyt.

Tästä lähdettiin liikkeelle. Kasa erilaisia lankoja, kurssille ohjeistettiin tuomaan vähän kaikkea. Joten kun kirpputorilla iskin silmäni kerään tamponilankaa, se oli pakko ostaa! Ja oikein arvasin, Stephen innostui siitä valtavasti ja painotti, että sitä on käytettävä excessoriini.

Pohjana itselläni oli Laikan isoäidiltä saatu ketju jossa oli helmiä. Virkkasin ketjuun kiinteitä silmukoita joista sitten poimin puikolle silmukat ja aloitin neulomisen. Olen yleensä hyvin pitkälti sitä neulojatyyppiä joka neuloo ohjeesta joten tämän kaltainen neulominen on minulle vierasta. Koen, että en muka osaa. Mutta osaanhan minä! Kuvassa oma excessorini on vielä kesken mutta oli ihanan vapauttavaa neuloa miettimättä sen enempiä. Stephen painotti, että More is more and less is a bore ja sillä mennään!

 Tässä ylpeä neuloja esittelee melkein valmista tekelettään jota iloisesti käytti koko illan Meet & Greet-bileissä. Joissa oli mieletöntä tavata myös Ysolda joka on kaunis ja ihana ja ah. Nauroimme, näimme Stephenin musiikkivideon joka julkaistaan perjantaina alkavan mysteeri-KALin alla ja kuulimme mm mistä Ysolda ja Stephen inspiroituvat.

Stephen innostui kovin kun bongasi, että meitä oli viisi joilla oli kaunis, ihana ja värikäs Stephen-huivi harteilla. Joten pääsimme yhteiskuvaan idolimme kanssa, kuvasta kiitos Kerän Jonnalle! Parasta. 

Oli aivan mahtavaa. Ja nämä ihanat ihmiset tulevat uusiksi keväällä Suomeen! Parasta! Jos jotain miinuspuolta pitäisi sanoa niin kurssista ja bileistä tarttui matkaan älytön startiitti. Tarvitsen Kaikki Neuleet. Jonoon meni useampi Stephenin briossineule, mm Askews me dress (joka alkoi kuulemma pipona mutta josta tulikin mekko, parasta) jonka neulomista en kyllä ole ennen edes ajatellut.

Ehei, mitään ei ole valmistunut. Tai on, eräs salainen testineule mutta sitä ei saa esitellä vielä! Tuli kuitenkin fiilis, että ehkä olisi kiva blogata.

Ilma viileni Valio-myrskyn myötä lähes yhdessä yössä joten nyt on kiva muistella elokuun lämpimiä päiviä! Walterin mielestä Laika on mitä parhain kiipeilyteline.

Ajoittain tulee pohdittua, että onko tuo ollenkaan mäyräkoira vai onko se esim mäyräkoirapukuinen kissa. Sen verran kissamaisia tapoja hällä on!

Vuoren (tai ihmisen) valloittaja!

Mutta niin se on, että tylsää näiden kahden kanssa ei ole koskaan. Kuten ei kissojenkaan. Jotain jäynää ne keksii päivittäin, yleensä useita (kymmeniä) kertoja päivässä.

 Runo on tietty aina yhtä cool.

Mutta kyllä täällä neulotaankin! Miljoona silmukkaa ja miljoona kilometriä (ainakin siltä on tuntunut) Kappaa on jo valmiina ja nyt mennään viimeisessä värissä, vihdoin. Eli valmistakin tulee joskus! Jihuu!

sukkia siellä, sukkia täällä

Tuntuu, että Kutomossa ei oikein muuta valmistukaan kuin sukkia. No, seuraavaksi kyllä on kova yritys saada Lemon-paita rutistettua valmiiksi jotta valmistuisi jotain muutakin. Dahlia-neuletakkikin olisi yhtä, viimeistä, hihaa vailla mutta olen onnistunut hajasijoittamaan sen jonnekin meille kotiin. Mikä tuntuu uskomattomalta koska se on kohtalaisen isossa pussukassa ja siinä on kiinni puolisen kiloa lankaakin! Mutta ne valmistuneet.

malli: oma perussukka
lanka: Regia Design line by Arne & Carlos, 69 g
puikot: 2,25 mm

Joskus keväällä alkoi Instagrammissa näkyä tästä langasta neulottuja sukkia ja olin heti myyty. Olin bongannut tätä lankaa jo Käsityö-Elisasta mutta en sen tarkemmin edes tutkinut sitä, katsoin vain, että jotain pätkärääkkiä, ei kiinnosta. No sitten kun näin sitä siellä uusiksi kun olin nähnyt mitä langasta neuloontuu, olin onnessani. Heti ostin kerän. Kesti jonkun aikaa kunnes sukat pääsivät puikoille mutta näitä oli kovin kiva neuloa!

Väriliuku on kohtalaisen pitkä mikä teki neulomisesta hauskaa. Hauskoja raitoja, hyviä värivalintoja ja ihana lopputulos. Varastossa odottaa jo toinenkin kerä, eri värissä, näistä tuli sukat vaimolle ja toisesta väristä sitten itselle. Lopuista ajattelen neulovani räsymattosukat!

Mitäänhän ei voi kuvata ilman assareita. Koskaan.

malli: Twist and Shout
lanka: Drops Fabel, 63 g
puikot: 2,25mm

 Osallistun tänä vuonna ensimmäistä kertaa myös Sock Sniperiin jossa tavoite on pysyä hengissä mahdollisimman pitkään. Oma uhrini ei tiedä vielä mutta hän on kuolemassa minä hetkenä hyvänsä sillä sukat ovat jo postin hallussa olleet hetken aikaa. Itse olen ainakin toistaiseksi elossa, tietenkin tilanne voi muuttua huomenna (tosin huomenna perjantaina ei taida posti kulkea).

Sock Sniperissä oli useampi malli josta valita ja tiesin heti, että mitkä neulon. Langan valinta sen sijaan tuotti vaikeuksia, aloitin ensin toisella langalla ja sitten jumitti kunnes tajusin, että pakko on purkaa. Koska uhrini pitää violetista ja maanläheisistä väreistä, päädyin tähän Fabeliin mitä oli varastossa. Loppujen lopuksi malli neuloontui varsin nopeasti ja nyt vaan toivon, että posti kulkee nopeasti ja sukat ovat sopivat.

Ja vielä on yhdet sukat!

Malli: Vestigial
Lanka: Hedgehog fibers sock, 69 g
puikot: 2,25 mm

 Arne & Carlos-sukkien jälkeen tuntui, että sukattaa vaan joten sukkiahan siinä oli pakko heittää puikoille. Hetken tutkin jonoa ja sieltä löytyi Vestigial-malli joka on suunniteltu juurikin tälle Hedgehog Fibersin sukkalangalle.

Tämä oli ensimmäinen kerta kun neuloin tätä lankaa vaikka sitä on 5 vyyhtiä (ö.ö) varastossa ja voi luoja, rakastuin. Ja kovaa. Tahdon tätä lisää sata kiloa ja kaikissa väreissä, kiitos. Tarvinnee siis taas lotota perjantaina Eurojackpottia.

 Värit ovat mielettömät, nämä kuvat eivät tee sille oikeutta. Pehmeys ja värit saivat minut rakastumaan täysin. Hieman arastelin tehdä tästä sukkia koska on niin pehmeää mutta olen kuullut tämän olevan kestävää joten sillä mennään. Ja toisaalta, tykkään neuloa sukkia joten jos eivät kestä niin onpahan syy tehdä uudet!

Ja kuten sanoin, assarit ovat aina paikalla. Aina.