Meidän alunperin piti mennä äidin ja Laikan kanssa Musapiknikille Kupittaan puistoon mutta kun olimme lähdössä kotoa, alkoi ukkonen ja sade joten siirsimme piknikin tiloihin joissa pääsi tarvittaessa sisään. Ja Pappalaan otettiin koiratkin mukaan!
Enää ei Pappalassa asu hevosia, vain tämä pieni kannossa.
Kukkapenkki sanan varsinaisessa merkityksessä!
Hiljalleen alkaa tupa näyttää siltä ulkoa, että kaipaamme sitä lottovoittoa jotta saamme sen kunnostettua. Toisaalta ajan jäljet saavatkin näkyä, onhan meitä asunut täällä jo useampi sukupolvi.
Kun olin teini, haaveilin, että tämä auto laitettaisiin mulle ajokuntoon kun saan kortin. No ei näy käyneen niin!
Raparperipuskaa sai taas harventaa ja otimmekin mukaan varmaan kolmatta kiloa raparperia! Mehumaija laulaa ja hilloakin tehdään!
Muistoja täällä on paljon eikä niitä mikään vie pois.
