Uuden vuoden lupauksia

Jo muistaakseni kolmatta vuotta Raverlyn Mummot lumessa-ryhmässä meillä on koko vuoden mittainen haaste liittyen neulomiseen. Tänä vuonna asetin itselleni haasteeksi seuraavaa:

4 neuletakkia/puseroa
4 neuletta käsinkehrätystä
4 lahjaneuletta
4 neuletta ihkulankavaraston vanhemman pään hankinnoista

Tällä hetkellä puikoilla on yksi neuletakki, Naima, ja yksi pusero, Lemon.

 Käsinkehrätystä kesken on peitto vaakatilkkujen mallilla, lisäksi kerittynä on ainakin yksi vyyhti tossuja varten.

 Lahjaneuleita on valmistunut 2, sukkia. Ihkulankavarastosta on työn alla testihuivi. Joten ihan hyvässä vauhdissa ollaan!

Ehei, mitään ei ole valmistunut. Tai on, eräs salainen testineule mutta sitä ei saa esitellä vielä! Tuli kuitenkin fiilis, että ehkä olisi kiva blogata.

Ilma viileni Valio-myrskyn myötä lähes yhdessä yössä joten nyt on kiva muistella elokuun lämpimiä päiviä! Walterin mielestä Laika on mitä parhain kiipeilyteline.

Ajoittain tulee pohdittua, että onko tuo ollenkaan mäyräkoira vai onko se esim mäyräkoirapukuinen kissa. Sen verran kissamaisia tapoja hällä on!

Vuoren (tai ihmisen) valloittaja!

Mutta niin se on, että tylsää näiden kahden kanssa ei ole koskaan. Kuten ei kissojenkaan. Jotain jäynää ne keksii päivittäin, yleensä useita (kymmeniä) kertoja päivässä.

 Runo on tietty aina yhtä cool.

Mutta kyllä täällä neulotaankin! Miljoona silmukkaa ja miljoona kilometriä (ainakin siltä on tuntunut) Kappaa on jo valmiina ja nyt mennään viimeisessä värissä, vihdoin. Eli valmistakin tulee joskus! Jihuu!

Komisariot Mauno & Walter ja räjähtävän lankakerän tapaus

Elämä kahden mäyräkoiran palvelusväkenä ei ole tylsää, kaukana siitä. Kun menee viattomasti kuvaamaan parvekkeelle neuleita ja lankaa, ei voi tietää mitä tapahtuu.

 

Ehdin hädin tuskin istua kun Mauno tunki syliin ja koska olen tassun alla, otin ilomielin pojan syliini pallutettavaksi. En siinä sitten huomannut, että Walter ehti kanssa jo sohvalle ja että yksi kuvauksen alla olevista neuleista oli osin sohvalla myös.

Tunsin kyljessäni myllerrystä ja huutelin Laikalle olohuoneeseen, että josko ehtisi auttamaan koska en näe mitä Walter tekee. Sitten hoksasin, että Lemonissa kiinnioleva kerä ei olekaan näkyvissäni enää. Tuli kohtalaisen paljon kiire Maunon alta pois ja katsomaan, että mitä oikein tapahtuu. No, kuvassa näette hyvin hämmentyneen pienen mäyräkoiran joka ei tiedä Mitään siitä, että miten kerä on räjähtänyt tuolla tavalla. Ei hän ainakaan ole sitä mussuttanut! Todellakaan.

Katsokaan nyt noita silmiä, ei voi tuon näköinen pieni tehdä pahaa! Mitä nyt ehkä kahdet kengät on tällä viikolla askarreltu ulosheittokuntoon. Mutta ei lankaa! Itsestään räjähti kerä. Muistakaa muutkin, Geilsk Tyn Uld räjähtelee ja on vaarallista koirille!

Lemonia on ollut kiva neuloksia hissukseen, enää 2 vaakaraitaa puuttuu etukappaleesta. Rinnalle aloitin toissapäivänä sileät sukat koska kaipasin jotain aivan aivotonta neulottaava, tässä kun pitää laskea yhdeksään jotta osaa tehdä vaakaraidan. Mutta ne langat! Näitä kävin kuvaamassa, näytän teillekin koska nam.

Meillä on ensi tiistaina yhdeksäs hääpäivä ja katsokaa mitä Laika tilasi miulle hääpäivälahjaksi! Trailing Cloudsin Mind the Gapia! Olen himoinnut tätä kauan, todella kauan. Nyt mulla on sitä! Jee! Ja kahelien kesävaihdosta TatiMonica hemmotteli minua ihanalla, täydellisen vihreällä Jitterbugilla ja uusimmalla Kotiliesi Käsityö-lehdellä josta bongasin heti muutaman must have-ompeluksen kuten raglantunikan ja kynähameen.

On taas menossa se vaihe jossa puikoilla on miljoona työtä ja kun niitä kaikkia neuloo vähän vuorotellen, mikään ei valmistu. Kaksi myssyä tosin on tuossa valmiina odottamassa kuvaamista, yritän saada ne blogattua pikapuolin. Mutta jotta ei menisi ihan hiljaiseloksi, ajattelin vähän vilautella mitä on puikoilla.



Audrey in Unst on ollut to do-listalla siitä asti kun ohje julkaistiin syksyllä 2009. Nyt se on sitten tuloillaan, kohta olen kainaloissa ja pääsen erottamaan etu- ja takakappaleen. Ja neulomaan muutakin kuin sileää. Mutta tämän kohtalo oli joutua syrjään sairaalassaolon ajaksi ja sitten sen ohi kurvasi tämä kasa.


Tästä sekalaisesta seurakunnasta varaston dk-vahvuisia lankoja on tulossa Suvin uusi raitapaita, pääsin testineulomaan!

Lisäksi puikoilla on Dahlia josta on lähes mahdoton tällä hetkellä ottaa etäisesti edes edustavaa kuvaa joten joudutte tyytymään omaan mielikuvitukseenne. Edistyminen on hidasta mutta tasaista, toinen etuliehuke on jo valmis ja toinenkin hyvää vauhtia tuloillaan eli kyllä siitä vaate saadaan! Lisäksi keväällä ufoutui Atelier joka olisi kanssa tarkoitus rykäistä tässä syksyllä valmiiksi. Lisäksi kesken on sukkaa, huivia, virkkuuta, kämmekästä. Ja lisää tekisi mieli aloittaa mutta jos nyt keskittyisi saamaan edes jotain näistä valmiiksi ensin. 

Keltaista

Kun Laika aikoinaan hurahti keltaiseen, olin sitä mieltä, että yök, ruma väri. Ei kuitenkaan mennyt kovinkaan pitkään kun seurasin perässä ja rakastuin keltaiseen. Täysillä. Kuten olette ehkä huomanneet.

Nytkin puikoilla on muutama keltainen asia. Nuvemia tikuttelen menemään Malabrigo Lacesta, väri on Sunset. Röyhelö jo häämöttää, vielä on sellaiset 15 g neulottavaa ennen kuin pääsen siihen asti. En ole uskaltanut laskea montako miljoonaa silmukkaa huivissa tällä hetkellä on mutta jokunen niitä on.


Puikoilla on myös Meida's socksit, samaisesta kirjasta kuin ne Laikan undulaattisukat. Malli on ollut miulla jonossa iäisyyden (siitä asti kun sain kirjan eli Vuosia) mutta vasta nyt se pääsi puikoille. Olisin voinut tehdä varteen enemmänkin toistoja mutta koska en ollut varma kuinka paljon mallineule joustaa, en uskaltanut. Mutta hyvät tulee näinkin.


Keltaisen langan varastoni kasvoi lauantaina yhdellä vyyhdillä kun Aleksi the Succaplokki oli myymässä tuotteitaan Knit'tag-tapahtumassa Kirjastolla. Tämä Hieno Sukkalanka ei vain jäänyt pois kyydistä vaan muutti meille. Puolustuksena käytän sitä, että langat olivat puoleen hintaan ja lanka on täysin kotimaista.

Neulojan vapaapäivä

Voisi ajatella, että kun neulojalla on vapaapäivä, ei tämä neuloisi lainkaan. No minun tapauksessani ei ainakaan käynyt niin. Noin yleensäkin neulon aina ja kaikkialla joten sellaisia tilanteita joissa en neulo, on hyvin hyvin vähän ja harvoin. Mutta tällä kertaa päätin ottaa vastaan haasteen jonka TinttiH sai ja jakoi muille mummoille. Eli aloita monen monta työtä putkeen.


Koska neulojalla on joka vuotinen tarve käpälänlämmittimille, uudelle kevätmyssylle, vaimolle puolestaan on luvattu uudet sukat ja ihanainen huivipuffakin kertoi haluavansa olla Clapotis, päätin ottaa härkää sarvista ja aloittaa kaikki saman tein. Varsin vapauttava kokemus. Ei näistä mikään työ kovin pitkälle ole ehtinyt edetä, Laikan sukassa on 2/3 varresta ja se on ehkä pisimmällä, omassa pipossa on 3 kerrosta resoria ja Clapotiksesta on tehty 2 osioita eli noin 12 kerrosta. Kämmekkäistä on tehty ensimmäisen ainaoikeinkaistale. Mutta oli kivaa irrotella! Lähipäivinä aion irrotella vielä yhden sukkaparin verran, vuosia ufoutuneet sukat Lai-la-lai Yarnzin supersockista menivät purkuun ja langasta tulee Meidas's socksit. Jotka ovat olleet jonossa noin siitä asti kun olen tuon kirjan saanut eli Vuosia. Lankakopassa on myös huivista purettua markkalankaa josta tulee osuvasti uudet apinat.

Niin ja yhden testineuleenkin aloitin. Mutta se oli jo toissa viikolla! Holst garnin supersoftista tulee Rililien Moroccon nights eli minun tapauksessani Peony nights. Tätä yritän edistää joka päivä koska on luonnollisesti jokin deadlinekin olemassa.


Myös Nuvemia yritän neuloa minkä ehdin sillä hoksasin, että se sopii mitä parhaiten harteilleni kälyn häihin. Eikä ole enää kuin noin ziljoona silmukkaa neulomatta joten kiirusta pitää.


Patakin on porissut ja maanantaina saadaan päivitettyä tavaraa Lai-la-lai Yarnzin etsypuotiin! Assarit ovat jälleen avustaneet ja olemme käyneet kiivasta keskustelua lehmänvärisen kanssa siitä onko kehruuvilla sopivaa syötävää pienille kissoille. Olemme varsin eriävin mielipitein varustettuina asian suhteen. 

Jaksaa jaksaa

Hetkeen täällä ei varmaan tule olemaan valmista työtä esillä, ainakaan miun taholta. Koska menossa on taas tekniikka "neulo kaikkea vähän niin mikään ei valmistu!". Ja sitten fiksu neulojatar tietysti vähän ahdistuu siitä kun mitään ei valmistu. Huoh.

Mutta edistystä tapahtuu. Atelier on menossa hyvää vauhtia vyötäröä kohti ja siitä on tulossa ihana. Pehmeä ja kaunis.


Malli on todella vinkeä ja erilainen. Tykkään tosi paljon. Sopivasti vähän ajateltavaa ja sopivasti vaan posota suoraan kunnes x senttiä. Seuraava isompi tapahtuma on taskut. Odotan kovin koska taskut on parhautta.

Tulossa on myös Nuvem, malabrigon lacesta (kuvassa oikealla). En tajua miksi olen hillonnut näitä vyyhtejä varastossa näin kauan koska tuo lanka on jumalaisen ihanaa. Kuten kaikki malabrigot mitä olen neulonut. Haluaisin kovin kokeilla Riosta ja Arryoata myöskin, ehkä syksymmällä on niiden vuoro.


Vasemmalla olevasta Malabrigo Sock-keräsestä tulee puolestaan miulle toinen Color Affection. Kaverikseen se saa toisen Sock-kerän (jonka laika osti miulle noin vaan yllätyksenä!) ja Hedgehog fibersin sukkalankaa. Mutta siitä sitten enemmän myöhemmin, kunhan saan sen oikeasti aloitettuakin. Olen laceweightistä tehtyä Color Affectioniani käyttänyt paljon ja olen myös ominut Laikan tekemän alpakkaisen version. Tahdon vielä yhden, pehmeän ja kauniin ja uskon, että näillä eväillä se tulee.

Puikoilla

Pieni katsaus aktiivisesti keskeneräisiin neuleisiin. Niihin kaikkiin kahteen joita siis nyt vuorotellen neulon.

Hyvin kauan marinoituneesta Rowanin Cashsoft DK:sta on tulossa Atelier. Sen verran on edistytty kuvan ottamisen jälkeen, että nyt on ensimmäinen hiha valmis ja toinen aloitettu. Ihan ongelmitta ei ole mennyt tämän kanssa, jostain syystä se luetun ymmärtäminen on edelleen hankala laji mulle. Mutta nyt mennään taas iloisesti ja tyytyväisenä eteenpäin. Malli on jännä ja lanka ihanaa.


Se toinen aktiviinen juttu puikoilla on sukat, maaliskuun sukkahaastena on ihkulanka joten menen Wollmeise Twinillä ja House Baratheon-sukilla. Loistava yhdistelmä.

Vilautuksia

Eivät ole napit ommeltuneet itsestään neuletakkiin. Eikä langanpäätkään päätelleet itse itseään. Kummallista käytöstä, sanon minä. Joten saatte vaan vilautuskuvaa tulevasta.


Jatkossa voisi muistaa, että jos tekee palmikkoon virheen, ei kannata ottaa kuvia jossa se näkyy hienosti. Mutta se on semmosta. Yritän tällä viikolla, aikusten oikeasti, saada tän kuvauskuntoon.

Puikoille hyppäsi eilen uusi neule, taattua Veera-laatua. Simple Sprinkle erilaisista jämistä, omista ja vaimolta varastetuista. Kuten näkyy, aika alussa ollaan vasta.


Raitoja ja ainaoikeeta, parhautta. Tästä lisää myöhemmin!

Kehrättykin on. Kehruuryhmässä oli yhteiskehruun aiheena "talviunia" ja minulle siitä tuli mieleen lahjaksi saatu letti falklandia jossa oli utuisia pinkin, ruskean ja harmaan sävyjä. Tarkoituksella kehräsin vähän paksumpaa ja sainkin 230 metriä nättiä ketjukerrattua lankaa! Tästä tulee mulle sukat, luultavasti Ullan kehruuekstran Rai-ohjeella.


Näihin kuviin, näihin tunnelmiin!

Väriä elämään

Vihdoin, vihdoin sain kokonaan valmiiksi ja käyttökuntoon Manun.

Ihastuin malliin heti kun Kate sen julkaisi ja se on ollut kirjastossanikin odottamassa toteutusta jo hyvin pitkään, langat ostin toissakesänä Karnaluksista ja viime keväänä se vihdoin pääsi puikoille. Ohjeesta poiketen tein takkini pyörönä ja kun se oli valmis, leikkasin sen auki. Mikä oli varsin pelottavaa. Mutta toisaalta, oli huomattavasti mukavampaa pistää neuloen sileää pyörönä kuin neuloa edestakaisin sileää noin miljoona kilometriä.

Muilta osin seurasin ohjetta. Tein taskut, vain huomatakseni, että ne olivat tarpeeksi isot parin pienen koiran kuljettamiseen joten ne purin pois. Kokeilin takkia päälleni ilman taskuja ja koska se näyttää ihanalta näin, päätin olla tekemättä taskuja lainkaan. Ehkä seuraavaan versioon. Sillä tämä takki on ihana, saatan oikeasti joskus neuloa toisen. Kuvat eivät päätä huimaa laadullaan, taattua "kuvataan parvekkeella ja huomataan kuvista, että takki on vähän rypyssä"-laatua ovat.



malli: Manu (rav)
lanka: Maavillane löng, 468 g
puikot: 3,5 mm, 3,75mm & 4mm

Etukäteen mietin, että miten nuo laskokset sopii minun kaltaiselleni kohtalaisen rintavalle naiselle mutta ne ovat mahtavat. Eivät korosta liikaa tissejä ja sopivat minulle. Tykkään tästä kovin, tänään laitan sen ensimmäistä kertaa päälle kodin ulkopuolelle.

Tällä hetkellä on sellainen outo tilanne meneillään, että puikoilla ei ole yhtään ns. isompaa työtä. On vain muutamat sukat (kuten yllärikerästä tehtävät ylipolvensukat itselle ja jämäraitasukat laikalle) sekä hexapuffit ja Kuurankukkalapaset (jotka odottavat inspiraatiota tehdä päällyslapaset). Puikoilta kun tipahti viikonloppuna Dark and Stormy Dropsin Limasta. Yritys on kova, että pääsisin esittelemään sen teille lähiaikoina, napit odottavat postissa enkä aio sen kanssa venyttää niin kauaa kuin näiden kahden viimeisimmän kanssa.

Olen taas siinä limbossa joka tulee kun aloittaa uusia neuleita ja neuloo jokaista vähän kerrallaan vuorotellen. Mikään ei valmistu, mikään ei tunnu etenevän ja meinaa turhautua. Lisäksi yritän pakoilla Manun seuraavaa vaihetta eli steekkausta. Enää siitä ei puuttuisi paljoa, lähinnä se steekkaus ja nappilistat ja taskut. Mutta kun pelottavaa!

Puikoilla on siis uusia asioita. Tässä esittelyssä jokunen.


Nämä eivät ole uudet, Foxwoodit ovat täällä jo kertaalleen ainakin vilahtaneetkin mutta vilahtavat nyt uusiksi. Ensimmäinen sukka valmistui jo aikoja sitten, toinenkin on kantapäässä. Joten kohta on valmista! Ihanat sukat nämä, haluan ehdottomasti toisetkin.


Laika teki aikoinaan nororaitahuivin josta pääsi reunasta silmukka karkuun ja huivi meni purkuun. Langat päätyivät miun varastoon odottamaan inspiraatiota, että aloittaisin niistä raitasäärystimet. Se inspiraatio tapahtui viime viikolla ja nyt on melkein valmis eka säärystin. Kunhan saisi vaan päätettyä paljonko tätä haluaa rypyttää. Ihanat tulee joka tapauksessa.


Koska sukkamojo palasi, on sukkia puikoilla useammatkin. Nämä ovat testineulontaa ja menossa joulupukin pussiin valmiina. Aikasta kiva malli ja lankakin on kivaa. Näistä enemmän kunhan valmistuvat.


Sisäinen harakkani ei kyennyt vastustamaan näitä. Pakko oli ottaa kyytiin Prismassa. Tätä ennen olin jo repsahtanut lankalakostani ja ostanut kanssaneulojalta Tico Ticoa. Mutta aika pitkään miun lakko piti ja oon siitä iloinen. Nyt mennään linjalla "ostetaan järkevästi ja ajatuksella". Toistaiseksi.

Pst. Jos kiinnostaa vaimon höpinät, sillä on nykyään laifstail-blogi.

Varjoilua

Syyskuussa on jo perinteeksi muodostunut Sukkasatoilla. Viime vuonna osallistuin enkä neulonut pariakaan sukkia valmiiksi. Joten tänä vuonna päätin varjosukkasatoilla ja kas kummaa, valmiiksi on tullut jo 3 paria sukkia! Toki niistä kaksi paria on aloitettu jo aiemmin mutta ei takerruta pikkuseikkoihin. Yksi pari jää vielä odottamaan esittelyään (sillä päättelykeiju ei ole käynyt sen parin luona vielä).


malli: Roll top socks (rav)
lanka: SWTC Tofutsies, 36g
puikot: 2,5mm

Nämä aloitin osana KYHäilyä ja jäivät kesken, taisin ekan sukan saada valmiiksi aikataulussa ja toinen jäi muhinoitumaan. Nyt rykäisin nämä kahdessa illassa valmiiksi kun kaipasin aivotonta flunssaneuletta. Ohjeesta poiketen loin 56 silmukkaa ja sain sopivat sukkaset vaimolle.


malli: Thuja (rav)
lanka: Novita 7-veljestä raita, 141 g
puikot: 3,75 mm

Olen kerrankin ajoissa! Isänpäiväsukat ovat valmiit! Ja sitten isä kehtaa tänään kertoa minulle, että käyttää kovin vähän villasukkia. Ryökäle. Noh, saa nämä silti ja tarvinnee keksiä pakettiin myös jotain muutakin. Mukava malli, sopiva raitaveikalle.


Loppuun pieni kuva-arvoitus. Mitähän tästä on tuloillaan?

Hunajaa

Hoo, valmis neule joka on jopa kuvattu! Edistyn!



malli: Honey cowl (rav)
lanka: Fleece Artist BFL dk, 187g
puikot: 4mm

Tämä oli KYH-työ #20 ja yksi niistä jotka sitten lopulta myös valmistuivat ajoissa. Muuten KYH meni vähän niin ja näin, useampi työ meni purkuun ja maaliin ei päästy. Mutta talveksi tuli neulottua kaksi kauluria, tämä on niistä se versio joka ei varmasti päästä tuulta läpi. Lanka ja malli kohtasivat kummankin oltua jonossa/varastossa pienen iäisyyden. Ja lankaa jäikin vielä lapasiin/kämmekkäisiin.

Tein pidemmän version (ohjeessa on siis lyhyt ja pitkä versio) mutta pienemmillä puikoilla kuin ohjeessa koska miun kädet ei todellakaan kestä niin paksuja kuin ohjeeessa käskettiin käyttää. Tykkään lopputuloksesta vaikka useaan otteeseen tuntui, että 11 " ei tule neulotuksi Ikinä. Neulospinta on sopivan tiivistä eikä tästä tuule varmasti talvella läpi ja menee kivasti kahdesti kaulun ympäri. Suosittelen!

Viime postauksessa esitelty sukkakin on edistynyt, nyt ollaan jo yli kantapään mutta lanka loppui ja täydennystä tulee vasta aikaisintaan loppuviikosta. Yhyy!

Kettumetsät

Uusi Twist Collective ilmestyi ja siinä oli tosi monta juttua jotka haluan tehdä. Mutta yksi oli ylitse muiden, Foxwood-sukat. En ole koskenutkaan sukkaneuleeseen yli kuukauteen koska ei ole vain kiinnostanut. Nyt iski kuin halko ja kovaa. Heti piti saada aloittaa. Noh, ei ollut paypalilla rahaa mutta ihana neulekaheli SYTtäsi ohjeen jonka jälkeen kaivelin antaumuksella lankalaatikoita. Langaksi valikoitui Laikan peittoprojektiaan varten ostama tummanharmaa Janne ja voi, mun on ollut ikävä palmikoita!


Alussa ollaan vasta, iltamyöhällä tein ensimmäisen toiston ja purin kerran jos toisenkin kun en milloin pysynyt rivillä kaaviossa tai milloin osannut lukea ohjetta. Mutta hyvässä vauhdissa ollaan ja tykkään älyttömästi!

Reissussa

Tehtiin äidin kanssa kahden naisen, kahden kissan ja yhden auton karavaanimatka Hirvensalmelle viime viikolla. Torstaina lähettiin aamusesta ja eilen kotiuduttiin, semmoiset 800 kilometriä tuli ajoa viikonlopulle eli ihan kiitettävästi.


Menomatkalta en ottanutkaan yhtään kuvaa itse mutta tässä ollaan menossa perjantaina Mikkeliin ruokaostoksille. Ja eihän neulojat nyt pääse mihinkään ilman, että ne käy myös lankakaupassa. Olisin halunnut Pirtin kehräämölle mutta aikataulu ei antanut tällä kertaa myöten joten kompromissina piipahdettiin (liian pikaisesti!) Wanhalla talolla joka myy kehräämön lankoja. Ihana paikka, suosittelen ehdottomasti käymään jos Mikkelissä käytte. Kehräämön lankoja oli paljon, iski jo runsauden pula mutta nämä harmaat karstalangat sieltä sitten kotiutui. Niistä on tulossa isona ehkä Jailbird, ilman vetoketjua tosin koska en niiden kanssa oikein tule toimeen.


Urheilukisat edistyvät niin Lontoossa kuin neulojan käsissäkin, kisoja on tullut katsottua aika paljon kun tulevat ns. inhimilliseen aikaan. Varsinainen kisaneuleeni Paulie on edennyt kohtalaista vauhtia mutta en kyllä pääse tällä maaliin. Mutta ihku siitä tulee ja se on pääasia.


Viikonlopusta ehkä ihanimpana muistona mieleen jäi (luonnollisesti rakkaiden sukulaisten kanssa vietetyn ajan lisäksi) tämä ihana neiti eli Nella, 7 viikkoa. Meidän laumavahvuus muuttui viikko sitten kun rakas murupuru Possu lähti kissojen taivaaseen kunnioitettavassa 14 vuoden iässä. Nella sai miut uskomaan siihen, että sydämessä on vielä tilaa jollekin pienelle.